Jerusalem (Al-Quds) Al-Haram Al-Sharif

Jerusalem (Al-Quds)
Al-Haram Al-Sharif —- Temple Mount
(Kutaa 4ffaa – Xumuraa)
Waldhibdee Araboota Paalistiinii fi Yahuudota Israa’el jiddutti jaarraa tokkoo oliif godhamaa jiru irratti Magaalaan Jerusalem ykn Al-Quds ijoo wolfalmiiti. Jerusalem keessaa ammoo kaloon Masjidni Al-Aqsaa keessatti argamu kan musliimonni Al-Haram Al-Shariif jedhanii fi Yahuudonni ammoo Temple Mount jedhaniin iddoo wolfalmii ijoodha. Iddoon kun iddoo amantiileen lamaan kun, Islamaa fi Judizimii (Joodayzimii), itti wolqaxxamuraniidha jenne ibsuu dandeenya.
Kaloon Masjid Al-Aqsa kan Muslimonni Al-Haram Al-Shariif fi Yahuudonni ammoo Temple Mount jedhaniin baldhinni isaa dirree kubbaa miilaa 14 (ykn kaaree meetirii 144,000) kan ta’u kun balbala seensaa 12 qaba. Muslimaaf kaloon kun Makkaaf Madiinatti aanee iddoo eebbifamaa (qulqulluu) sadaffaa ta’uu isaa sababoota wojji kutaalee darban irratti ilaallee turre.
Kaloma Masjiidni Al-Aqsaa keessa jiru kana Yahuudonni “Temple Mount” jedhanii waamu. Akka amantaa isaaniitti iddoon kun iddoo Xabiibuu Solomon (Nabi Suleeyman) Mana Sagadaa Jalqabaa (First Temple) itti ijaareedha. Iddoon kun amantii isaaniif iddoo qulqulluu (eebbifamaa) dhumaati. Akka amantaa isanitti gara fuulduraa iddoo kaloo Al-Aqsaa kan muslimonni Al-Haram Al-Sharif jedhaniin kanatti nabiyyii isaaniif dhufu ‘Messiah’ – Masiyaa kan jedhaniin Mana Sagadaa/kadhannaa amantaa isaanii (Third Temple) ni ijaara jedhanii eegu. Kanaaf gareen Jiwiishotaa muraasni masjiidni Al-Aqsaa diiggamee waan kanaaf qophaayuu qaba jedhanii yaada akkasii kan tarkaanfachiisuu fedhanis jiru.
Nabi Suleeyman/Xabiibuu Solomon erga Mana Sagadaa Jalqabaa (First Temple) ijaare booda Sanduuqni [muka Giraar(Acasia) jedhamu irraa tolfamee Worqeedhaan uwwifame] kan dhagaan haphiin Ajajoota Kudhan Rabbiin irraa Muusetti ykn Nabi Muusaatti Gaara Siinatti (Mount Sinai-tti) bu’an keessa taa’u (arc of the covenant) jedhamu mana kadhannaa ‘First Temple’ kana keessa kutaa ‘the holy of holies’ jedhamu kabajaan akka kaaye amanu.
Arc of the covenant- Taabota Kakuu kana Jiwiishonni waan qulqulluu dhumaa ardii kana irra jiru, hojii harkaa Waaqa Waaqaan qajeela samii irraa lafatti bu’ee fi akka mallattoo Waaqni isaan jidduu jiraachuutti ilaalu. The Arc of the covenant-Taabotni Kakuu kun erga Jerusalem Baabilooniin (kan mootii NebuchadNezariin hogganamuun) dhaloota Kiristoos dura bara 597 weeraramte booda achi buuteen isaa hin argamne.
Shakkiin jiru tokko Masrii, Dead Sea jala, Ethiopia, ykn yeroo weeraraa san abbootiin Yahudaa yeroo san turan awwalanii jiran ta’a jedhanii shakku. Iddoon itti awwaalameera jedhani shakkan ammoo Kaloo Masjida Al-Aqsaa jala; kana sababa gochuuniifi maqaa ragaa Arkiyoolojii First Temple Solomon ijaare barbaadna jedhuun Al-Aqsaa woggootaaf lafa jalaan qotaa (holqaa)jiru. Erga amma garuu ragaan arkiyoolojii ‘First Temple’ ta’ee ‘The Arc of the Covenant’ achi ta’uu isaa muldhisu tokkos hin argamne. Lafa jalaan qotuun (holquun) isaanii kun Muslimotaaf shakkii jalaan Masjida Al-Aqsa diiguuf hojjataaran jedhu uumee jira.
Manni Amantaa Ortodoksii Itoophiyaa ‘The Arc of the covenant- Taabotni Kakuu’ bade jedhamu kun nu bira Aksum Tsion – Batsakana Mariyami Tsion (ርዕሰ አድባራት ቅድስተ ቅዱሳን ድንግል ማሪያም ፅዮን) kan Naannoo Tigray, Magaalaa Aksumitti argamu jira jedhu. Taabotoota qabaachuu mana Kiristana Ortoodoksiitiif ‘Arc of the Covenant’ kun bu’uura. Kutaa inni keessa jira jedhamu san nama tokko kan eegumsa kanaaf (umrii isaa guutuuf) ramadame malee hordoftootas ta’ee abbootiin amantaa (gurguddoos dabalatee) seenanii ilaaluu hin danda’an. Kun ammoo qorattoota dhimma kana irratti hojjatan ‘The arc of the Covenant’ dhuguma Ethiopia jira moo hin jiru ka jedhu akka adda baasuu hin dandeenye danqaa itti ta’ee jira.
Yahuudonni garuu yoo fakkaattii (Replica) ‘The arc of the covenant – Taabota Kakuu’ ta’e malee kan Manni Amantaa Ortodoksii Ethiopia nu bira jira jettu kana hin fudhatan. Kun seenaa baldhaadha, dhimma kana irratti baldhinnaan dubbisuu yoo feetan kitaaba Graham Hankook “The Sign and the Seal: The Quest for the Lost Arc of the Covenant” jedhu dubbisuu dandeettu. Barbaachi ‘Arc of the covenant’- Taabota Kakuu kun garuu ammas akkuma itti fuufetti jira.
Erga Israa’eel guutuun guutuutti Magaalaa Jerusalem qabatte booda Masjiida Al-Aqsaa maaltu mudate ka jedhu yoo ilallee:
* Woxabajji bara 1967 Woraanaa Guyyaa Jahaatiin Israa’eel Jerusalem (Al-Quds) guutuun guutuutti harkatti galfatte.
* Hagayya bara 1967 (ji’a lama booda) Seera Yahuudonni Kaloo Masjiida Al-Aqsaa dawwannaaf yoo ta’e malee sirna kadhannaa amantii isaaniitiif seenuu hin danda’an jedhu baste.
* Hagayya bara 1969 Michael Roha namni lammii Australia kan sochii Israa’eel biyya ta’uu (Zionism) deeggaru Minbara Imaamaa kan Masjida Al-Aqsaa gube. Minbarri bareedinna addaa qabu kun bara 1187 irraa kaasee kan masjida san tureedha.
* Bara 1970 Israa’eel naannoo Masjiida Al-Aqsaa qoqqotuu jalqabde.
* Bara 1982 Barattoonni Seera Jiwiish baratan eegdota Masjida Al-Aqsaa haleelan. Ji’a tokko booda namni Sanyii Israa’eel kan lammummaa Amerika qabu muslimoota Al-Aqsaa salaatanii bahan irratti dhukaasuun nama 2 ajjeesee 11 madeesse.
* Bitootessa bara 1982 namni siyaasaa Israa’eel Meir Kahane jedhamu deeggartoota isaa wojji ta’uun hiriira Masjidni Al-Aqsaa diigame Manni Sagadaa Juidayizimii ijaramu qaba jechuun kaloo Masjiida Al-Aqsaa seenuun hokkara uuman.
* Bara 1983 gareen ‘Temple Mount Faithful’ jedhamu Masjiidni Al-Aqsaa diiggamee manni sagadaa Juudiyazimi ijaaramu qaba jedhani sochii baldhaa godhuun Kaloo Al-Aqsaa akka to’annoo isaanii jala galu dhiibaa turan.
* Bara 1984 Ben Shoshan fi Yehuda namni jedhamaan karaa dhoksaa ta’een Masjiida Al-Aqsa fi Qubbat Alsahrat ( Dome of the Rock) bombiin dhoosuuf otoo seenan karra irratti qabaman. Sababa yeroo gafatamaniis Third Temple -Mana Sagada isaanii gara fulduraa ijaaramuuf lafa san qulqulleessuun qopheessuuf akka ta’e himan.
* Bara 1988 Fincila Paalistiinota Tokkoffaa (First Intifada) hordofee mormii ka’een namoota Al-Aqsaa salatanii bahan irratti woranni Israa’el dhukaasa banee namoota 40 madeesse.
* Bara 1990 sochii Finxaleeyyin Jiwiish dhakaa bu’uuraa Mana Sagadaa Juudayizim (Third Temple) kaloo Al-Aqsaa keessatti dhaabuuf demaan mormuun Palistiinonni 21 humna nageenyaa Israa’eliin ajjefaman.
* Bara 1994 Woliigalteen Wadi Araba jedhamu Mootummaa Israa’eel fi Jordan (kan bulchiinsi Al-Aqsa harka jiru) wojji godhame. Kaloon Al-Aqsaa fi qabeenyi achi keessa jiru Bulchiinsa Islamic Waqf Jordaaniin akka itti fuufu wolii galame.
* Bara 1996 Mootummaan Israa’el kaloo Al-Aqsaa cinaadhaan lafa jalaan qotuu (holquu) jalqabe. Kanaas ragaa First Temple fi Arc of the covenant barbaacha jedhuuni. Mormii kanaan ka’een Paliistinonni 80 fi humni nageeenya Israa’eel 17 ni ajjefaman.
* Bara 2000 namni siyaasaa Israa’eel Ariel Sharon, kan yeroo san hogganaa paartii mormitu ture kan booda irra Mummicha Ministera biyyatti ta’e, humna nageenyaa kuma lamatti hiiqaniin marfame Kaloo Masjida Al-Aqsaa daawwate. Kun ammoo sababa Fincila Paalistiinii Lammaffaa (Second Intifada) Palistiinonni kuma sadihi fi Jiwishonni kuma tokko dhumaniif sababa ta’e.
* Bara 2004 Bulchiinsi Masjiida Al-Aqsaa (Islamic Waqf) haala Arial Sharon kana mormuun masjida Al-Aqsaa daawwannaaf dhoorkuu ibse. Garuu Mootummaan Israa’eel kana otoo hin fudhatin namoota daawwatan polisii Israa’eelin marfamanii akka seenan godhe.
* Bara 2005 gareen fiinxaleeyyi Israa’eel kan Revava jedhamu Jiwiishota 10,000 qabate kalo Al-Aqsaa seenuun Sirna Kadhannaa amantii isaanii ademsisuuf qophi ta’uu himan.
* Bara 2013 Pirezedaantiin Paalistiinii fi Mootichi Jordan woligaaltee mallatteessan. Woligaltee kanaan Mootiin Jordan abbummaa, bulchiinsaafi eeggumsa kaloo Masjiida Al-Aqsaa godhamu akka fudhatu woliigalan.
* Dhuma bara 2013 Parlamaa Israa’eel (Knesset)ttii seerri Jiwiishonni akka kaloo Al-Haram Al-Shariif seenaani sirna kadhannaa isaanii godhan jedhu dhihatee ture.
* Bara 2017 Israa’eel Kaameraa To’annoo Masjiida Al-Aqsaa keessatti dhaabde.
* Hagayya 2021 Mootummaan Israa’el Yihudonni Masjiida Al-Aqsaa keessatti akka kadhanna ykn sagada isanii godhan hayyamu ibse.
* Torbaan dura Hamas Operation ‘Flood Al-Aqsa’ jedhu jalqabee; woggoota digdamman darban keessatti wolwaraansa hamaa ta’ee hin beekne irra jiran.
Haala kanaan deemaa jira wolfalmiin Al-Haram Al-Sharif (ykn kan Jiwishonni Temple Mount) jedhaniif godhamu. Kaan gara fuulduraa wolumaan ilaalaa deemna.
Itti aanee waa’ee woldhibdee jaraa kanaa akkuma amma Kallatti amantaatatiin ilaalle san kallattii siiyaasaa fi dippilomaasii adunyaatiin ilaalla. Akkasuma waa’ee Dhaabbata Bilisummaa Paalistiin (PLO), Yassir Arafat, Hamas, Mosad (Tika Israa’eel) isiniif barreessa.
Suuraan : Masjiida Al-Aqsaa fi Iddoo Kadhanna Juzidimii (Western/ Wailing Wall).
Maddi barreeffama kana kitaabolee dhimma kana irratti barraayan garagaraa kan dubbise fi gabaasa bara dhihoo miidiyaaleen Idla-adunyaa beekamoof amanamoo ta’an irraa haala qindaa’aa ta’een afaan keenyaan isiniif dhiheesse.
Shere waliif godha

Leave a Comment