DHUKKUBOOTA TUQAMUU SAMMUU – Psychotic Disorders

DHUKKUBOOTA TUQAMUU SAMMUU –
Psychotic Disorders
Dhukkuboonni tuqamuu sammuu (psychotic disorders) dhukkuboota haalli ilaalchaa, amantaa, fi yaadni namoota haala qabatamaa (reality) wojjiin hin deemne ykn baay’ee irraa fagaateedha. Namoonni dhukkuba kana qaban: fakkeenyaaf, namni tokko akka waan isaan hordofaa ykn basaasaa jiru, summii itti godhee ajjeesuuf karorfateeruu, sagalee naanno hinjirre dhaga’uu, waan hin ta’ani tokko ta’eera jedhanii amantaa cimaa qabaachuu (fkn ani mootii biyya kanaati jedhanii guutumatti amanuu), namoonni biroo yaada isaanii too’achaa akka jiran, ykn yaadni isaanii hatamee akka raadiyoo fi TV’n daddarbaa jiruu fa’a itti dhagahamuu danda’a.
Namoonni dhukkuba tuqamuu sammuu (saayikoosiisii) qaban hubannoo ykn ilaalcha dhuunfaa isaanii (perception) fi dhugaa jiru (reality) addaan baasuuf rakkatu.
Mallattooleen tuqamuu sammuu suuta suutaan ykn akka tasaa mul’achuu danda’u.
Yeroon namoonni mallattoolee ciminnaan itti agarsiisan (psychotic episode) ykn yeroo tuqamuun sammuu itti cimu jennee ykn yeroo saayikootikii jennee hiikuu dandeenna.
Tuqamuun sammuu (saayikoosisiin) yaada, miira, hubannaa fi amala irratti dhiibbaa fida.
Yeroo saayikootikii, namoonni mallatoole akka:
Waan hinjirre arguu, dhagahuu, funfanchuu (hallucinations):
* Sagalee namni biraa hin dhageenye tokko dhaga’uu
* Wantoota namni biraa hin argine (hinjirre) arguu
* Fooliin naannoo san hinjirre isanitti urgaa’u
* Miira qaamaa hin baratamne, kan akka nama isaan bira hinjirreen akka tuqamaa jiranii itti dhaga’amuu.
Amantaa sirrii ykn qabatama hintaane qabaachuu (delusions):
* Yaada namoota biroo to’achuu akka danda’an ykn namoonni biroo yaada isaanii to’achuu akka danda’an amanuu.
* Akka waan hordofamaa, soqamaa ykn ari’atamaa jiran amanuu.
* Ilmaan namaa kan biroo irraa adda ta’uu isaanii ykn jijjiiramuu isaanii itti dhaga’amuu (amanuu).
Yaada hin gurmoofne qabaachuu (disorganized thinking):
* Yaada tokko irraa gara biratti otoo hin fixin dafanii darbuu
* Waan gaafatamaniif deebii mata duree gaafatamaniin tasumaa wolhinqabanne ykn sirrii kan hin taane kennuu.
* Hima hiikaa hin qabne jechoota wolitti fiduun haasayu (fkn sareen otoo feesbuuki abba deemee balbala Finfinnee).
Rakkoo sochii qaamaa (motor abnormalities):
* Garmalee baay’isani ykn suuta deebii xiqqaa kennuu (fakkeenna otoo wonti miidhaa geessisu isanitti dhufaa jiraate jala dhaabachu ykn garmalee utaalanii of miidhu)
* Galma gahuuf ka’an otoo hin gahin dagachu
Mallattoolee negaatiivii (negative symptoms) kan akka:
* Ibsi miiraa hirdhachuu
* Kaka’umsi hirdhachuu ykn dhabuu
* Gammachuu dhabuu (waan qara gammachuu uumaniiniifis)
* Fedhii hariiroo hawaasummaa dhabuu
Mallatoolee addaa kanniiniin alattis, mallattoolee akka:
* Hirribni jeeqamuu fi fedhii nyaataa dhabuu.
* Qulqullina dhuunfaa isaanii dhiisuu, fi xurii uffatanii, xurayanii deemuu.
* Humnaa fi kaka’umsa dhabuu.
* Jijjiirama miiraa (fakkeenyaaf, garmalee kaka’uu fi gammaduu, sana booda daqiiqaa muraasa keessatti muukayuu fi gadduu).
* Xiyyeeffachuuf rakkachuu ykn xiyyeeffannaa dhabuu
* Haalota kan akka barnoota, hojii, hiriyyota arguu fa’a irratti fedhii dhabuu.
* Haalaa-amalli jijjiramuu (fakkeenyaaf, namoota jaallataniif dhimma dhabuu, walitti dhufeenya addaan kutuu, adda of baasuun namoota irraa addaan cituu, sababa malee kolfuu ykn sababa malee aaruu).
* Yaada wal hin simnee fi burjaaja’aa ta’e qabaachuu.
Dhuukkubni tuqamuu sammuu (saayikoosisiin) akka waliigalaatti marsaa sadiin kan mul’atu yoo ta’u: mallattooleen salphaan suuta suutaan jalqabuu (the prodromal phase); marsaa cimaa (the acute phase); fi marsaa fayyuu (the recovery phase) wal’aansa jalqabuu hordofee muldhatu qabaata.
Mallattooleen dhukkuboota tuqamuu sammuu (psychotic disorders) nama irraa gara namatti garaagarummaa guddaa kan qaban yoo ta’u, namuma tokko irrrattillee yeroo gara yerootti ciminnaanii fi haalaan garaagarummaa qabaachuu danda’u. Namoonni dhukkuboota tuqamuu sammuu (psychotic disorder) qaban jireenya guyyaa guyyaa isaanii adeemsiisuuf baay’ee rakkatu ykn hin danda’an.
Dhukkubootni gartuu tuqamuu sammuu (psychotic disorders) jalatti argaman keessaa ijoo kan ta’an:
• Iskiizoofreeniyaa (schizophrenia):
• Iskiizoo-freeniformii (schizophreniform):
• Iskiizoo-affektiivii (Schizoaffective disorder)
• Dhukkuba Amantii Burjaajjayaa (delusional disorder):
• Tuqamuu Sammuu Akka Tasaa (brief psychotic disorder):
• Rakkoo Tuqamuu Sammuu Araadaan Dhufan (substance- induced psychosis)
Waldhaansa Dhukkuboota Saayikotikii (Tuqamiinsa Sammuu)
Wal’aansi dhukkuboota saayikoosisii adda durummaan rakkoo bu’uuraa dhukkubicha fide yaaluu irratti hundaa’a. Sababoota buʼuuraa san yaaluun qofti gahaa ta’uu danda’a. Dhukkuba tuqamuu sammuu (saayikoosisii) yaala dhukkubichaa qajeela barbaaduuf ammoo:
* Qorichoota: qorichootni gartuu antipsychotic jedhaman gosa qoricha dhukkuba tuqamuu sammuu yaaluuf baay’ee barbaachisan yoo ta’u, qorichoota biroo kan akka farra-muukuu (antidepressant) ykn sirressitoota miiraa (mood stabilizer) jedhaman illee kennamuu danda’a.
* Wal’aansa xiinsammuu kan Cognitive Behavioral Therapy (CBT) jedhamu. Gosti yaala sammuu kun haalawwanii fi dhukkuboota sammuu kan dhukkuba saayikoosisii hammeessuu fi fiduu danda’an yaaluuf ni gargaraa.
* Yaala dhukkubsattoota dhukkubichi itti cimee hospitaala ykn kiliniika adda yaala sammuu cibsuun kennamu.
* Kunuunsaa fi deeggarsa dhukkubsattoota godhaman. Namoonni baay’een haalawwan biroo kanneen akka araada dhugaatii alkoolii ykn wantoota sammuu hadoochan kan biroo irraa ykn haalota fi dhukkuboota sammuu irraa akkasumas jeequmsa dhuunfaa irraa kan ka’e dhukkubni tuqamuu sammuu kun mudata. Kaanaf, haalotaa fi rakkoolee kana fooyyeessuu irratti deeggersaa fi kunuunsa argachuu qabu.
Fayyaa ta’aa, fayyaa dahaa!
Horaa, bulaa, deebanaa!
Dr. Nuredin Luke
Shere waliif godha

Leave a Comment