Dhukkuba Rifaatuu Tasaa – Panic Disorder

* Gartuu dhukkuboota yaaddoo garmalee (anxiety disorders) keessaa isa tokko.
* Dhukkuboonni yaaddoo garmalee (anxiety disorders) dhukkuboota yaaddoo cimaa fi sodaa yaaddoo san irraa madduun, haalli hojii, barnoota ykn hawaasummaa namoota itti jeeqamuudha.
* Bu’aa ba’ii jireenyaa keessatti yaaduu fi dhiphachuun waanuma jiru ta’ullee, garuu yaaddoon akka dhukkuba yaaddoo garmaleetti (anxiety disorders) fudhatamu isa yaaddoo fi sodaan namoota haala qabatama wojji hin deemne, kan yeroo hunda itti dhagahamu, fi haala jireenyaa namoota irratti dhiibbaa fideedha.
Dhukkubni rifaatuu fi hollattiinsa akka tasaa ( Panic Disorder) irratti:
* Namoonni otoo hin yaadin miirri sodaa ol’aanaan, naasuunii fi hollatiinsi tasa sababa malee isaan mudata.
* Akkasumas balaa ol’aanaa keessa kan jiran isaanitti fakkaatuu irraa tarkaanfilee garagaraa kan balaaf isaan saaxilu raawwachuu danda’u.
* Dhukkubni rifaatuu akka tasaa rakkoo fi mallattoo qaamaa fi sammuu walmakaa ta’an kan agarsiisu yoo ta’u, yeroo dhukkubichi namatti ka’u (panic attack), mallattoolee asiin gadi kana keessaa hedduun isaanii walitti makamanii mul’atu:
* Dha’annaa onnee namatti beeksisuu fi saffisuu,
* Miira hafuura kutuu ykn ukkaamsuu,
* Dafquu,
* Raafamuu ykn hollachuu,
* Miiraa tasa hoo’i qaama irra faca’uu,
* Kokkee irratti miira hudhamuu,
* Dhukkubbii laphee fi garaa,
* Lollojji, haqqee,
* Harki hohollachuu,
* Mataan itti salphatuu,
* Lafti ittiin naanna’uu, hanga iddoo jiran wollaaluu fi of-wallaaluu gahuu danda’u,
Akkasumas sodaa cimaa rakkoon kun deebi’e na mudata jedhu qabaachuu irraa iddoo inni itti kanaan dura isaan mudate dheessuu. Yeroo rakkoon kun isaan mudate akka waan du’aa jiranitti yaaduu fi cinqamu.
Mallatooleen kun namoota dhukkuba kana qaban irratti guyya tokkotti si’a heddu ykn woggaa keessatti si’a muraasa qofa isaan mudachuu danda’u.
Mallattooleen kun baay’ee cimaa ta’uu irraa namoota isaan bira jiran rifaasisuun akka waan dhukkuba onnee akka tasaa ykn dhukkuba lubbuu namaa balaa irra buusu kan biraa isan mudatee shakkuudhaan hatattamaan gara dhaabbilee fayyaa geessunii danda’u.
Giddugaleessaan umriin jalqaba dhibeen rifachuu fi hollatiinsa akka tasa kun itti nama jalqabu woggaa 20-24 ti. Innis rakkoowwan sammuu kan biroo kan akka dhukkuba muukuu (depression) ykn yaaddoo garmalee balaa booda dhufu (PTSD) wajjin mudachuu danda’a. Dhiiroota caalaa rakkoon kun yeroo hedduu dubartoota irratti mudata.
Dhukkubni rifaatuu akka tasaa (Panic Disorder) yaala qorichootaatiin, gorsa xiinsammuutiin, waa’ee rakkinnichaa irratti hubannoo gaha argachuun yaalamuu fi woyyachuu danda’a.
Fayyaa ta’aa, fayyaa dahaa!
Horaa, bulaa, deebanaa!
—-
Dr. Nuredin Luke
Shere waliif godha

Leave a Comment